Mä synnyin hymy huulilla

...Tai ainakin Neela syntyi. En ole toistaiseksi vielä koskaan törmännyt noin iloiseen koiraan, jonka mielestä ihan kaikki on huippuhauskaa ja mukavaa. Ja joka fakin asiassa pitää olla mukana. Neela on osoittautunut todella hyväksi ostokseksi. Se on nyt hieman päälle viikon täällä olleena sopeutunut hyvin porukkaan ja helppo koira arjessa. Pysyy moitteetta irti ja sitä rataa. Mutta jossei pahaa niin ei hyvääkään. Neelassa ainoa harmi on, että se on kovin herkkä, sille ei voi käyttää pieniä pakotteita, koira menee aivan lukkoon. Toki, opinpahan tästä itsekin taas uutta, kun opettaa tuota koiraa.

Meidän tokorintama on ollut hyvin hiljainen. Epeli on tehnyt satunnaisia tokoliikkeitä ruokakupilla, Darran pyydän silloin tällöin ja jouluna sivulle lenkin aikana. Valtavaa henkistä morkkista olen potenut Derbyn kanssa. Pikkumiehessä on halua oppia ja potentiaalia ja se oppii melko nopeasti, mutta kun en muka saa aikaa revittyä mistään tai nostettua persettääni penkistä ja menemään opettelemaan. No, josko tästä hieman reipastuisi.
Derbyllä on huomenna ensimmäinen rokotus ja sen verran herkkähipiäinen pikkuotus on, etten ihmettele jos se kiljukaulana huutaa kuin tapettava sika... :D Yksi laumanjäsenemme, Rocu, menettää huomenna pallinsa. Sitten talosta löytyykin vain eunukkeja ja taaperot.
Kesältä vielä yksi hyvänmielen treenikuva; Hyvä treeni, parempi mieli, ainakin Toko-Tarran mielestä! Ja tokihan tulee laittaa myös oheeseen treenikuvia!

Meidän pieni kanilamme alkaa täyttyä hyvää tahtia, tällä hetkellä löytyy yksi lemmikki luppa naaras, yksi tuotantonaaras ja kaksi tuotantourosta. Pupulaumaan liittyy vielä belgianjätti sisarukset. Kaneille on suunnitteilla ensi kesänä tehdä tarhat, joihin tulee eristetyt kopit, että saavat asua ympäri vuoden ulkona.